/

Mukana olevat maatilat

Hiili maahan -projekissa on mukana yhdeksän farmi kolmesta eri maasta.
Finca Lueanan tila, Taylor Creekin, Stone Prairien tila, Knehtilän tila, Kosken Kartano, Kuitian Kartano, Mäenpään tila, Sippolan tila sekä Tyynelän tila.


Finca Luenan tila

Tämä tutkimusprojekti on siinä mielessä ainutlaatuinen, että se yhdistää kaikki maankäytön hallinnan kolme tyyppiä. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme metsänviljelyä, karjan/laidunten hallintaa ja kaupallista viljelyskasvien tuotantoa samalla trooppisella maatilalla. Kasvatettaviin viljelyskasveihin sisältyvät maniokki, maustekurkuma, inkivääri, taaro-juuri, bataatti, banaani, jauhobanaani, maissi, erilaiset pavut, erilaiset salaatit ja vihannekset. Karjaa kasvatetaan kahteen tarkoitukseen; lihan ja maidon tuotantoa varten.

Maa, jossa metsää viljellään, oli ennen avointa karjan laidunmaata, ja se on nyt palautettu kosteaksi trooppiseksi sademetsäksi.


Maanviljelijä

Josef Biechler.Josef on valmistunut Maharishi University of Management -oppilaitoksesta B.S. in Sustainable Living -oppiarvolla. Hän opiskeli yliopistossa maaperäbiologiaa ja ekologiaa sekä sen roolia kiertomaataloudessa. Josef, joka on ollut maanviljelijä koko ikänsä, kasvoi Keski-Iowassa liha- ja maitokarjaa kasvattavalla maatilalla, joka harjoitti kiertomaataloutta. Tällä hetkellä Josef on Red Clover Consulting -yhtiön osaomistaja. Yhtiö auttaa orgaanisia tuottajia kehittämään ja säilyttämään maaperänsä hedelmällisyyttä kompostoinnin avulla. Hän hallitsee myös kompostointijärjestelmiä Costa Rican Finca Luna Nuevassa ja Carbon Undergroundin tukemaa trooppisten maanviljelysjärjestelmien kokeilua.

JDanilo Solano Rojas.Danilo on valmistunut EARTH University -yliopistosta, ja hänellä on maisterintutkinto agroekologiassa National University of Costa Ricasta. Tällä hetkellä hän on Costa Rican Carbon Farmers Association -yhdistyksen johtaja. Hän syntyi Costa Ricassa ja kasvoi toisen polven perhemaatilalla la Fortuna de San Carlosissa, jossa hän nykyäänkin asuu. Hän uskoo, että ilmastonmuutoksen kääntämiseksi on elintärkeää mainostaa ja opettaa elvyttävää maataloutta Latinalaisen Amerikan maanviljelijöiden keskuudessa ja maailman kosteilla trooppisilla alueilla, joilla suurin osa maanviljelijöistä elää. Samanaikaisesti Danilo työskentelee projekteissa, jotka liittyvät biodynamiikkaan, kiertävän laidunnuksen järjestelmiin, trooppiseen mehiläisenhoitoon, paikalliseen yrittäjyyteen ja yhteisön kehitykseen.



Taylor Creekin tila

210 eekkerin aluetta kehitetään yhdeksi Yhdysvaltojen suurimmista paikallisten kasvien taimistoista. Tämän maatilan pysyvä suojelu on nyt meneillään, ja sillä varmistetaan, ettei sitä koskaan muuteta perinteisen maanviljelyn tilaksi. Maatila toimii puskurina viereiselle osavaltion tieteelliselle alueelle (Swenson State Natural Area) kuten myös Taylor Creekille ja Sugar-joelle, jotka molemmat ovat hyvin herkkiä ja suurelta osin villejä luonnonalueita. Taylor Creek Restoration Nurseries kasvattaa siemeniä ja kasveja 650 paikallista villikasvilajia varten, joita muut alueen maanomistajat käyttävät palauttaakseen maansa ennalleen. .


Stone Prairien tila

Stone Prairie -farmilla on ekologisesti palautettu ennalleen preerioita, kosteikkoja, savanneja ja taimenkantaa vuodesta 1981 lähtien. Suurin osa farmista on restauroitu noin 5 eekkerillä hedelmäpuutarhoja sekä vihannes- ja kukkaviljelmiä, ja siellä sijaitsevat myös Stevenin ja Susanin koti, yksi Green Countyn, Wisconsinin vanhimmista hirsinavetoista sekä monet muut ulkorakennukset. Steve ja Susan ovat rakentaneet maakellarin ruoan säilyttämistä varten talvella ilman jääkaappia. He ovat rakentaneet myös suuria aurinkokuivaimia, joilla kuivattiin ennen vihanneksia, hedelmiä ja hirvenlihaa. Näitä he käyttivät ruoakseen ja niillä myös ruokittiin työryhmiä erämaan tutkimusprojekteissa, joissa he ovat mukana niin Kanadassa kuin muuallakin maailmassa. Steve osti farmin vuonna 1981, ja se on nyt ollut yksi Yhdysvaltojen pisimmistä yksityisistä restaurointiprojekteista.

Maasta on tehty pysyvä suojelukohde suojelurasitteineen.


Maanviljelijä

Steven I. Apfelbaum ja Susan M. Lehnhardt ovat pääsääntöisesti ekologeja/tutkijoita. Vaikka he omistavat Applied Ecological Services, Inc – sekä Taylor Creek Restoration Nurseries -yhtiöt ja vaikuttavat niiden toimintaan, ammatilliset johtoryhmät pyörittävät liiketoimintaa. Sekä Steve että Susan ovat koulutettuja kasviekologeja. Susanilla on myös taiteilijan koulutus ja Stevellä muiden alojen lisäksi eläinekologin koulutus. Steve on yksi harvoista arvostetun Ecological Society of American tutkinnon suorittaneista ja rekisteröidyistä Vanhemmista Ekologeista. Steve on myös perheen maanviljelijä, joka kasvattaa henkilökohtaisesti suuren osuuden perheen vuosittain nauttimista hedelmistä, vihanneksista, hunajasta, omenasiideristä ja monista muista elintarvikkeista.

Lisäksi Steve on Applied Ecological Services, Inc - ja Taylor Creek Restoration Nurseries -yhtiöiden puheenjohtaja. Steve opettaa vuosittain Harvardin yliopiston Graduate School of Designissa kurssia maailman rannikkojärjestelmien tulevaisuudesta. Tämä kurssi yhdistää ruokajärjestelmien, energiajärjestelmien, biodiversiteetin ja ihmisten elämänlaadun sekä talouden tulevaisuuden dynaamisissa ja haavoittuvaisissa rannikkoympäristöissä. Luennolla on tavallisesti vuosittain kymmeniä oppilaita kymmenistä maista. Heihin lukeutuu myös politiikan, liiketalouden, lain ja maatalouden opiskelijoita, jotka ovat huolissaan maailman väkirikkaimpien alueiden eli rannikkovyöhykkeiden tulevaisuudesta. Susan on yrityksen vanhempi ekologi. Steve on toiminut vuodesta 1978 asti ekologisen restauroinnin markkinoilla Susanin sekä yli 150 kahdessatoista Yhdysvaltain toimistossa työskentelevän henkilökunnan jäsenen kanssa. He ovat tarjonneet ekologisen restauroinnin palveluita (suunnittelua, insinöörityötä, istuttamista, kylvämistä, hallintoa, seurantaa, säännösten noudattamista ja paljon muuta) yli 8000 projektissa Yhdysvalloissa ja yli 30 muussa maassa ympäri maailman.



Kosken kartano

Kosken kartano sijaitsee Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajalla, osa Salossa ja osa tilasta Raaseporissa, idyllisen Kiskonjoen kupeessa. Tila tarjoaa laadukasta Hereford-luomulihaa sekä maaseutuelämyksiä kartanokierrosten merkeissä. Lisäksi siellä viljellään nurmirehua, ohraa, rypsiä, ruista, kauraa ja vehnää.

Kosken kartano panostaa kaikessa toiminnassaan vastuullisuuden kehittämiseen – WWF valitsikin Kosken kartanon vuonna 2014 Suomen ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi. Kiskonjoen vihreässä laaksossa tehdään monipuolista työtä niin eläinten, maan, metsän kuin vesistöjenkin hyvinvoinnin puolesta.


Maanviljelijä

Kosken kartanon isäntä, Fredrik von Limburg Stirum, on koulutukseltaan riistabiologi. Hän on mukana useissa kansallisissa ja kansainvälisissä ympäristöhankkeissa sekä -työryhmissä. Fredrik tunnetaan myös aktiivisena maatalouden vesien suojelun, luonnonsuojelun, riistanhoidon, luonnon monimuotoisuuden, ilmastotyön ja yrittäjyyden puolestapuhujana.

“Minun tehtäväni on kehittää ja vaalia tilaamme kestävällä tavalla, jotta tulevatkin sukupolvet voivat kokea luonnon mykistävän suuruuden sekä avoimen ja vireän maaseudun. Vastuu ympäristöstä on elämäntyöni Kosken kartanon ajan virrassa."

Fredrikin vaimo Helena von Limburg Stirum on aiemmin työskennellyt Itämeriasioiden parissa Baltic Compass –hankkeessa, jota koordinoi Baltic Sea Action Group. Nykyään Helena osallistuu aktiivisesti tilan hoitoon ja sen kehittämiseen. Hänen sydämessään on myös aivan erityinen paikka lantakuoriaisille, sillä niillä on tärkeä mutta nykyään valitettavan uhattu asema perinteisissä laidunympäristöissä. Tutustu tarkemmin tilan toimintaan osoitteessa Kosken kartano.


Knehtilän tila

Knehtilän luomutila sijaitsee Hyvinkäällä ja sen juuret ovat vuodessa 1796, jolloin Knehtilän suvun esivanhemmat ostivat tilan itsenäiseksi perintötilaksi. Knekt tarkoittaa sotilasta tai vanginkuljettajaa. Vankikuljetukset saattoivat ennen muinoin kulkea tilan kautta ja tarina kertoo, että tilalla olisi vaihdettu hevosia matkalla Helsingistä Hämeenlinnaan. Vanha päärakennus on tehty 1838 ja sitä on laajennettu 1860. Knehtilän tilan läpi virtaa Palojoki.

Maatilalla viljellään kaikkia viljalajikkeita kuten vehnää, ruista, kauraa ja ohraa. CarbonToSoil-palveluun on varattu ongelmallinen 13 hehtaarin peltolohko.

Lue Helsingin Sanomien artikkeli Knehtilän valinnasta Suomen vuoden 2015 ekologisimmaksi maatilaksi.

Maanviljelijät

Tilan isäntä Markus Eerola ja emäntä Minna Sakki-Eerola, ovat kahdeksas sukupolvi jatkamassa Knehtilän tilan pitoa. Tila on tunnettu pitkään Eerolan tilana, mutta siirtyessään luomutuottajiksi isäntäpari otti Knehtilän nimen uudelleen käyttöön.

Tilan vanha navetta on kunnostettu suureksi tilaksi, jossa on takka, leivinuuni ja kahvilakeittiö, jossa voi järjestää vaikka hääjuhlat, syntymäpäiväjuhlat. Knehtilän tilan puodissa myydään oman tilan luomuviljatuotteita kuten vehnäjauhoja ja vehnälesettä, lähituotteita, laadukkaita käsitöitä ja suomalaista designia. Jokavuotisilla avointen ovien kevätmarkkinoilla käy yli 1000 vierailijaa.

Tervetuloa ensi vuonna mukaan.


Tyynelän tila

Tyynelän tilalla Joutsenon Aholan kylässä, Etelä-Karjalassa, tuotetaan luonnonmukaisin viljelymenetelmien ruokaa, rehua, rakennustarpeita, raaka-aineita sekä energiaa.

Pelloilla kasvatetaan viljakasveja pääasiallisesti siementuotantona paikalliseen pakkaamoon, valkuaiskasveja siemeniksi, ruoaksi ja rehuksi, sekä öljykasveja öljynpuristusta varten. Lisäksi viljelykierrossa on mukana viherlannoitusnurmia, sinimailas-ruokonata seoksella, sekä luonnonhoito- ja riistapeltoja. Kaikkien viljelykasvien kanssa viljellään aluskasveja, kuten raiheinää ja valkoapilaa, maanparannusta ja rikkojen torjuntaa varten. Tulevaisuudessa Tyynelän tilalla pyritään lisäämään kasvintuotannon monipuolisuutta, tuotteiden jalostusta, suoramyynnin osuutta sekä energiaomavaraisuutta.


Maanviljelijä

Juuso Joona on Tyynelän tilan isäntä. Hänen sukunsa on omistanut tilan vuodesta 1943, jolloin hänen isoisoisänsä Aukusti Laakko osti sen. Juuso on uusiutuvan kiertomaatalouden uranuurtaja Suomessa. Ensin hänkin oli epäuskoinen luonnonmukaisempia viljelytapoja kohtaan, mutta tämä ajattelutapa muuttui, kun hän opiskeli alaa Wienissä. Hän ymmärsi, että terve maaperä takaa turvatumman tulevaisuuden viljelyssä – teollisessa maataloudessa maaperä köyhtyy lopulta niin paljon, ettei se voi enää tuottaa suuria satoja.

“Nyt maksetaan takaisin velkaa, joka maalta on otettu, kun sitä on viljelty teollisesti.”

Tutustu tarkemmin tilan toimintaan osoitteessa Tyynelän tila.


Sippolan tila

Sippolan tila sijaitsee Isossakyrössä ja sen toinen talouskeskus Merikaarrossa, molemmat Länsi-Suomessa. Tilalla harjoitettiin aiemmin karjanhoitoa, mutta vuonna 2012 voimavarat keskitettiin viljelyyn. Tilan pelloilla kasvaa kaikkia viljalajeja, kuten ruista, ohraa, kauraa ja vehnää. Tilan omistajat panostavat maan kasvukunnon parantamiseen jatkuvasti, ja he ovat todenneet sinimailasen käytön hyväksi keinoksi.Projektiin varatussa 17 hehtaarin peltolohkossa viljellään tänä vuonna ohraa ja isännät aikovat päättäväisesti jatkaa maaperää parantavien toimenpiteiden käyttöä.

Sippolan tilan alueellisena haasteena ovat mm. lähijokien aiheuttamat tulvat, jotka tuhosivat Sippolan tilan viljasatoa Merikaarrossa muutama vuosi sitten.

Maanviljelijät

Sippolan tilan veljekset Juha, 35, ja Jussi, 33, ovat koulutukseltaan diplomi-insinöörejä ja molemmilla veljeksillä on kilpahiihtäjätausta. Veljekset ovat päätoimisesti töissä kotimaisissa yrityksissä, mutta vuoden ympäri illat, viikonloput sekä sesonkiaikoina päivät ja joskus yötkin vietetään maatilalla peltohommissa.

Sippolan tilan sukujuuret on selvitetty 1500-luvulle asti. Veljekset ovat kasvaneet pelloilla, ajelleet polkutraktoreilla sikalassa sekä ennen kouluikää omatoimisesti hoitaneet peltotöitä ja myöhemmin kilpailleet olkipaalien kuormaamisessa paalaustöissä. Veljekset hoitavat peltojaan suurella sydämellä. Voidaankin kysyä, kuinka moni jaksaisi lähteä raskaan työpäivän jälkeen innokkaana töihin pellolle.

”Kuvankauniissa maalaismaisemassa ei betoniviidakkoa tule ikävä.”


Mäenpään tila

Mäenpään tila sijaitsee Metsäkylässä, Etelä-Pohjanmaan luonnonkauniissa ja rauhoittavissa maalaismaisemissa. Vuoteen 2008 tilalla kasvatettiin lypsykarjaa, mutta nyt tila keskittyy maanviljelyyn. Nyt 90 hehtaarin pelloilla viljellään ohraa, rypsiä, kauraa, kuminaa sekä härkäpapua. Uusimpia lajikekokeiluita edustaa kumina ja härkäpapu, joita viljellään myös Carbon to Soil -projektiin varatussa peltolohkossa.

Maatilan jokavuotinen ongelma liittyy muuttolintuihin, jotka valtaavat projektiin varatun peltolohkon itäisenpuolen, ja polkevat maan matalaksi. Viime vuonna asennetut variksenpelättimet toimivat kuitenkin kohtuullisen hyvänä karkotteena.


Maanviljelijä

Suvulla olleen tilan neljännen sukupolven maanviljelijä Jarmo Mäenpää on koulutukseltaan tietotekniikan mekaanikko, mekatroniikkainsinööri ja sähköasentaja. Maanviljelyn lisäksi Jarmolla on oma sähköasennusfirma. Jarmolla on monia hauskoja muistoja ajalta, kun tilalla kasvatettiin maitokarjaa – joskus hän juoksi kilpaa sonnien kanssa, mutta hän myöntää, että oli parempi jättää iso hajurako, jottei vain jäänyt kisassa toiseksi. Jarmo innostui projektista todella paljon ja onnistuneiden härkäpapukokeilujen jälkeen Jarmo painottaa erityisesti pitkäjuuristen kasvien merkitystä maankasvukunnon kehittämisessä. .

Kun Jarmo ei ole kesällä peltohommissa, löytää hänet luultavasti laajentamasta viljankäsittelytiloja, korjaamasta 100-vuotisen savusaunan kattoa tai mikä tärkeintä, pelaamasta jalkapalloa poikansa kanssa

Kuitian kartano

Kuitian kartano sijaitsee kauniilla Lemlahdensaarella Paraisilla, Varsinais-Suomessa. Maatilan keskipisteenä toimii kivilinna, jonka historia ulottuu 1400-luvulle asti. Kuitia on Suomen vanhin kartano, ja se on ollut jatkuvasti asuttuna satojen vuosien ajan.

Maatilalla on yhteensä 250 hehtaaria viljelysmaata, jossa kasvaa tällä hetkellä vehnää, kauraa, ohraa sekä sokerijuurikkaita. Tavoitteena on, että maatilalla kehitetään entistä parempia lannoitteita ja yhä tehokkaampia luonnonmukaisia viljelymenetelmiä. Tulevaisuudessa tilalla aletaan harjoittaa myös karjankasvatusta.

Maanviljelijä

Ilkka Herlin osti Kuitian kartanon vuonna 2014. Ilkalle Itämeren suojelu on lähellä sydäntä: hän toimii Elävä Itämeri -säätiön (BSAG) puheenjohtajana ja on sen yksi perustajajäsenistä. Tämän vuoksi Ilkalle on erittäin tärkeää harjoittaa maataloutta niin, että se rasittaa Itämerta mahdollisimman vähän.

“Ikiaikainen haaveeni, josta sittemmin on tullut tavoitteeni, on ollut ostaa maatila, josta voi tehdä päästöttömän ja energiaomavaraisen. Nyt tavoite on toteutunut.”




Hae mukaan

Etsimme jatkuvasti uusia maatiloja mukaan käänteisen ilmastonmuutoksen aikaansaamiseksi. Mikäli olet kiinnostunut projektistamme, täytä yhteydenottolomake,
niin olemme sinuun yhteydessä. Täytä lomake.

/
(Admin)
(Translator)
(Authenticated)