Ilmastonmuutos
Miksi vain pysäyttää ilmastonmuutos, kun voimme tehdä enemmän?
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ei yksinään enää riitä, vaan rinnalle tarvitaan ratkaisu, jonka avulla ilmakehän ylimääräinen hiilidioksidi voidaan sitoa takaisin maaperään. Tämän seurauksena ilmakehästä poistuu hiilidioksidia, ja käänteinen ilmastonmuutos käynnistyy. Maapallo voi hiilidioksidin sitomisen myötä pelastua sen suurimmalta ympäristöuhalta.
Hiilen sitominen maahan voidaan käytännössä toteuttaa siirtymällä teollisesta maataloudesta kiertomaatalouteen. Kiertomaataloudessa käytettävät menetelmät mahdollistavat ilmakehän ylimääräisen hiilidioksidin varastoinnin takaisin maaperään, ja siitä edelleen luonnon kiertokulkuun. Kiertomaatalouden menetelmät kunnioittavat luontoa ja sen monimuotoisuutta; esimerkiksi maata rasittavaa kyntöä korvataan syväkuohkeutuksella ja keinolannoitteiden käyttöä vähennetään suosimalla luonnonmukaisia lannoitteita.
Ilmastonmuutos ja sen aiheuttajat
Ilmastonmuutos (ilmaston lämpeneminen) ja sen vaikutukset maapalloon ovat paljon puhuttu ja osittain kiisteltykin aihe. Ilmastonmuutos tarkoittaa maailmanlaajuista ilmaston lämpenemistä, joka johtuu ihmisen tuottamien kasvihuonekaasujen määrän voimakkaasta kasvusta ilmakehässä. Kasvihuonekaasut toimivat ilmakehässä ikään kuin kasvihuoneen lasiseinien tavoin: ne päästävät auringosta tulevan valon läpi maapallolle, mutta eivät kaikkea maapallosta heijastuvaa lämpösäteilyä takaisin avaruuteen. Tätä sanotaan kasvihuoneilmiöksi. Ilmastonmuutos johtuu luonnollisen kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Kun kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä kasvaa, yhä suurempi osa auringon säteilystä jää lämmittämään maapalloa. Fossiilisia polttoaineita käytettäessä ilmakehään vapautuu erityisesti hiilidioksidia (CO2).
”Yhdeksän lämpimintä vuotta 135 vuoden ajalta sijoittuvat 2000-luvulle, joista vuosi 2014 oli kaikkein kuumin.”
Kansainvälisen tieteellisen ilmastopaneelin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) tuoreen 2014 raportin mukaan yli 95 % todennäköisyydellä ihminen on vastuussa hiilidioksipäästöjen lisääntymisestä ilmakehässä. Nykyajan ilmastonmuutoksen kehittyminen on erityisen merkittävä myös siksi, että se etenee nopeudella, joka on ennennäkemätön viimeisen 1300 vuoden aikana.
Mitkä tekijät aiheuttavat ilmastonmuutosta?
IPCC:n raportin (2007) mukaan merkittävimmät vaikutukset 2000-luvun alkuun mennessä viimeisten sadan vuoden aikana ovat:
- ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kasvanut 31 % ja muiden kasvihuonekaasujen pitoisuudet sitäkin enemmän
- maanpinnan keskilämpötila on noussut 0,74 astetta
- meren pinta on noussut noin 10 cm vuodesta 1961
Globaalisti ilmaston lämpenemisen keskeisiä aiheuttajia ovat fossiilisten polttoaineiden polttaminen sekä kemiallisiin tuotantopanoksiin nojaava maataloustuotanto.
Kemiallisiin tuotantopanoksiin nojaava maataloustuotanto ja ilmastonmuutos
Kemiallisiin tuotantopanoksiin nojaava maataloustuotanto aiheuttaa monia negatiivisia vaikutuksia ilmastoomme. Se mm. pienentää luonnollisia hiilinieluja. Hiilinieluilla tarkoitetaan metsää tai muuta viheraluetta, jolla kasvava kasvillisuus sitoo (parhaimmillaan pysyvästi) itseensä ilmakehää lämmittävää hiilidioksidia. Pääasiallisia hiilinieluja ovat meret (joihin on arvioiden mukaan imeytynyt noin kolmannes ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä) sekä yhteyttävät, eli fotosynteesillä energiansa hankkivat, kasvit ja levät. Biomassan hiili on peräisin ilmakehän hiilidioksidista, jota fotosynteesi käyttää. Kun biomassa varastoituu ekosysteemeihin kuten soihin, metsiin ja peltoihin, yhteytetty hiili on jopa satoja vuosia pois ilmakehästä. Olosuhteiden muuttuessa nämä hiilinielut saattava kuitenkin muuttua kasvihuonekaasujen lähteeksi: esimerkiksi meren kyky imeä hiiltä todennäköisesti heikkenee ilmaston lämmetessä, metsän raivaaminen palauttaa siihen varastoituneen hiilen hiilidioksidiksi, ja väärä viljelytapa palauttaa peltomaahan varastoitunutta hiiltä ilmakehään.
Tulevaisuus ja ilmastonmuutos
Vuoristojäätiköt ovat alkaneet vetäytyä ennennäkemättömän voimakkaasti – esimerkiksi Andeilla keskimäärin 33 metriä vuodessa. Useiden trooppisten alueiden vuoristojäätiköt ovat sadan vuoden aikana menettäneet 80 % massastaan. Vuonna 1998 NASAn tutkimuksen mukaan Grönlannin jäätiköt ohenivat ennätyksellisen nopeasti, jopa metrin vuodessa. Vaikka lopettaisimme päästöt tänään, menneet päästöt vaikuttavat ilmastoon vielä pitkään – vähintään satoja vuosia (ilmasto.org).
Mikäli ihmiskunnan toiminta jatkuu samalla tavalla, viimeisimpien tutkimusten mukaan kts. esim. IPCC:n (2014 raportti) , keskimääräinen lämpötila voi nousta globaalisti jopa kuusi celciusastetta, ja joidenkin asiantuntijoiden mukaan arktinen alue saattaa olla täysin jäätön kesäaikaan jo muutaman vuoden päästä.
”Grönlanti menetti 150– 250 kuutiokilometriä jäätä vuosien 2002–2006 aikana.”
Päästöjä vähentämällä ilmastonmuutos ei pysähdy, vaan ainoastaan hidastuu. Sen sijaan vahvistamalla ja lisäämällä hiilinieluja saadaan hiilidioksidia aktiivisesti pois ilmakehästä. Mikäli maataloudessa muuttaisimme pellot hiilinieluiksi, vaikuttaisimme radikaalisti kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. Aiheesta lisää seuraavassa kappaleessa.
Itämeren rehevöityminen
Pellon kasvukunnon parantumisen myötä taataan viljelyvarmuus ja vähennetään tietoisesti toimintariskejä kuten satokatoa. Maaperän hiilipitoisuuden parantumisen myötä maaperä säilöö ja vapauttaa tehokkaammin mm. vettä ja ravinteita: maan viljavuus eli tuottokyky kasvaa myös ongelmaisilla pelloilla. Kiertomaatalouden avulla maaperä kestää aiempaa paremmin kuivuutta, kosteutta ja ääriolosuhteita kuten rankkasateita. Nämä ilmastoystävälliset maatalousmenetelmät ovat pitkällä tähtäimellä edullisia, ja auttavat erityisesti pienviljelijöitä sekä maatilan työntekijöitä, jotka muodostavat enemmistön maailman nälänhätäisistä ihmisistä.
Kohti käänteistä ilmastonmuutosta – auta maapalloa pelastamaan itse itsensä!
Maatilojen kasvihuonekaasupäästöihin vaikutetaan erityisesti käyttämällä tiloilla uusiutuvaa energiaa, pitämällä hyvää huolta peltomaan rakenteesta ja kasvattamalla peltojen hiilinieluja. Typensitojakasvien kasvattaminen osana viljelykiertoa teollisten typpilannoitteiden käytön sijaan vähentää lannoiteteollisuuden tarvetta typpilannoitteiden fossiiliseen raaka-aineeseen, joka on maakaasu, sekä vähentää typpiteollisuuden energiantarvetta ja sitä kautta päästöjä. Typensitojakasveilla voidaan tuottaa ilmastoystävällistä ruokaa, rehua ja lannoitusta jopa kokonaan ilman typpilannoitteita. Kotieläintuotannossa syntyvän lannan oikeilla varastointi- ja käsittelytavoilla voidaan saada lannan ravinteet tehokkaammin kiertoon ja kasvien käyttöön ilmakehään haihtumisen sijaan.
Maatalouden päästöjä voidaan vähentää mm.:
- kasvattamalla peltojen hiilinieluja ja pitämällä hyvää huolta peltomaan rakenteesta
- parantamalla tilojen energiatehokkuutta esimerkiksi uusiutuvaa energiaa hyödyntämällä
- lisäämällä luomutuotantoa ja hyödyntämällä luomutuotannon menetelmiä (esim. biologinen typensidonta, viljelykierto, kierrätyslannoitteet)
- tuottamalla valkuaisrehua eläimille typensitojakasvien avulla tuontisoijan sijasta
- vähentämällä väkilannoitteiden käyttöä (mm. typensitojakasveja, lannoitteita ja orgaanisia lannoitteita hyödyntämällä) hyödyntämällä lannan tuottamaa metaania polttoaineena.
YK:n raportti (2013) esittää käänteisen ilmastonmuutoksen olevan mahdollista , jos siirrytään kemiallisten tuotantopanosten käytöstä uusiutuvaan kiertomaatalouteen, jossa maaperä sitoo ilmakehän hiilidioksidia ja sitoo hiilen (takaisin) maaperään . Ohessa lyhyt vertailu teollisesta maataloudesta sekä uusiutuvasta kiertomaataloudesta, ja niiden vaikutuksista ilmastoon ja maaperän hyvinvointiin.
(hiiltä vapauttava viljely)
- Maaperän perinteinen muokkaaminen vapauttaa maaperässä sidoksissa olevaa hiiltä, jolloin hiili palautuu ilmakehään haitallisina päästöinä
- Perinteinen maanmuokkaus myös vähentää maaperän kasvien kykyä sitoa hiiltä
- Kemialliset lannoitteet saastuttavat vesistöjä
(hiiltä sitova viljely, uusiutuva kiertomaatalous)
- Uusiutuva, eli regeneratiivinen kiertomaatalous, lisää viljelymaan tuottavuutta, vähentää viljelyn päästöjä, lisää ympäristön monimuotoisuutta sekä lisää maatalouden kykyä sopeutua ympäristön ja yhteiskunnan muutoksiin.
- Uusiutuvassa kiertomaataloudessa käytetään seosviljelyä, istutetaan puita sekä hyödynnetään metsiä ja kosteikkoja kestävästi. Luonnon monimuotoisuuden palauttaminen ja suojelu sekä maan kasvukunnon korjaaminen ja sen ylläpito ovat avainasemassa.
Hyödyt
Uusiutuvalla kiertomaataloudella on myös monia muita positiivisia vaikutuksia
Ruokaturva
Maatilojen kasvihuonekaasupäästöihin vaikutetaan erityisesti käyttämällä tiloilla uusiutuvaa energiaa, pitämällä hyvää huolta peltomaan rakenteesta ja kasvattamalla peltojen hiilinieluja. Typensitojakasvien kasvattaminen osana viljelykiertoa teollisten typpilannoitteiden käytön sijaan vähentää lannoiteteollisuuden tarvetta typpilannoitteiden fossiiliseen raaka-aineeseen, joka on maakaasu, sekä vähentää typpiteollisuuden energiantarvetta ja sitä kautta päästöjä. Typensitojakasveilla voidaan tuottaa ilmastoystävällistä ruokaa, rehua ja lannoitusta jopa kokonaan ilman typpilannoitteita. Kotieläintuotannossa syntyvän lannan oikeilla varastointi- ja käsittelytavoilla voidaan saada lannan ravinteet tehokkaammin kiertoon ja kasvien käyttöön ilmakehään haihtumisen sijaan.
Ilmastopakolaisuus
Ilmastonmuutoksen seurauksesta maailmassa on kasvavissa määrin ilmastopakolaisia, jotka ovat joutuneet muuttamaan asuinalueiltaan pois ilmastonmuutoksen aiheuttamien seurausten, kuten ruoan puutteen tai ääriolosuhteiden, vuoksi. Ruokaturvan vahvistuminen ja ilmastonmuutoksen vaikutusten heikkeneminen hillitsevät myös ilmastopakolaisuuden määrää.
Ruoan laatu
Ruoastamme tulee terveellisempää ja ravinnerikkaampaa, sillä kiertomaatalouden menetelmät lisäävät pellon multavuutta ja ravinnerikkautta. Lisäksi keinotekoisten lannoitteiden, torjunta-aineiden sekä rikkaruohomyrkkyjen käyttöä minimoidaan, jolloin kemikaalien määrä ruoassamme vähenee. Nämä yhdessä antavat kasveilla hyvän kasvualustan.
Taloudellisuus
Viljelijä säästää rahaa, kun keinotekoisten lannoitteiden, torjunta-aineiden ja rikkaruohomyrkkyjen käyttöä minimoidaan. Samalla viljelijän päästöt vähenevät, kun kemikaalien käyttö supistuu.
Linkkejä tutkimuksiin
Tutustu aiheeseen myös muista lähteistä. Alta löydät linkkejä kiertomaatalouteen liittyvistä tutkimuksista